santerihlm

Järki kääntyi Dragsvikin varuskuntaa vastaan

  • Järki kääntyi Dragsvikin varuskuntaa vastaan

Hufvudstadsbladet uutisoi 15.01.2012, että puolustusvoimien strategia voi edellyttää sittenkin Dragsvikin varuskunnan lakkauttamista. Uutisen mukaan 800 miljoonan euron säästöt koko puolustusministeriön 2,8 miljardin euron budjetista voi tarkoittaa jopa 5-6 varuskunnan lakkauttamista aiemmin arvioidun 2-3 sijaan.

 

Jussi Niinistö kirjoitti eduskuntavaalien jälkeen keväällä, että Uudenmaan prikaati Dragsvikissä on ainoastaan kielipoliittisin perustein ylläpidetty varuskunta, jolla ei ole oikeasti puolustuspoliittisia perusteita. Tuolloin suomenruotsalainen lehdistö ja RKP tyrmäsi Niinistön väitteet jyrkästi. Nyt puolustusvoimien kenraalikunta ja strateginen johto on samaa mieltä: Upinniemi on elintärkeä, Dragsvik ei. Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Juha Vauhkonen toteaa, ettei Suomea puolusteta varuskunnista vaan sodan ajan joukkojen sijoitukset ovat eri asia. Hänen mukaansa sillä ei ole väliä, missä prikaati sijaitsee. On yhdentekevää, koulutetaanko ruotsinkieliset varusmiehet Dragsvikissä vai Upinniemessä.

 

Dragsvikissä ei ole satamaa, joten edes Jurmo-luokan veneet eivät pääse suoraan varuskuntaan. Nämä veneet ovat Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäreiden pääasiallinen liikkumatapa. Upinniemessä on Suomen tärkein sotilassatama, sillä Upinniemi sijaitsee Suomenlahden kapeimmassa kohdassa. Tämän tärkeän strategisen sijainnin lisäksi Suomenlahden Meripuolustusalueen komentaja Markus Aarnio toteaa, että Upinniemessä on hyvät tilat varusmiehille ja henkilökunnalle.

 

Upinniemi kouluttaa jo nyt rannikkojalkaväkeä, eikä ole mitään syytä miksi Dragsvikillä olisi jotenkin olennainen tai ainutlaatuinen asema rannikkojääkärien koulutuksessa. Koulutus hoituu aivan yhtä hyvin Upinniemessä. Kannattaakin muistaa, että Kirkkonummen Upinniemi on vain n. 50 kilometrin päässä Raaseporin Dragsvikistä. Minulle pohjoissuomalaisena on aika käsittämätöntä, että päällekkäisiä toimintoja pidetään näin tiheään. Pohjois-Suomen sotilaslääni asettaa kutsunnoista Ylivieskasta asti varusmiehiä Sodankylään 500 kilometrin päähän. Etelä-Suomen varuskuntaverkko on huomattavasti tiiviimpi, ja silti Sodankyläkin on todennäköisesti lakkautettavien varuskuntien listalla.

 

Dragsvikin lakkauttamisella saavutetaankin synergiaetuja. Miksi 50 kilometrin päässä Upinniemestä pitää olla päällekkäisiä toimintoja? Pääasiallinen huolenaihe kommenttiosioissa tuintui olevan, että suomenruotsalaiset joutuvat menemään suorittamaan varusmiespalveluksen kaksikieliseen kuntaan, jonka pääkieli on suomi. Varusmiehet viettävät aikansa kuitenkin kasarmilla, eivät kylillä. Eikö muutenkin Suomi ole kaksikielinen maa, onko kaksikielinen varuskunta jotenkin pöyristyttävä asia? Laki velvoittaa kuitenkin ruotsinkielisen osaston pysyvän prikaatitasoisena. Tässäkään ei ole mitään ongelmaa: jopa eri puolustushaarojen joukko-osastot Lapin Lennosto ja Lapin Ilmatorjuntarykmentti sijaitsevat saman varuskunnan alueella Rovaniemen Someroharjulla.

 

Puolustusvoimat on nyt todella kovien säästöjen alla. Ei ole varaa asettaa kieli- tai aluepolitiikkaa puolustuspolitiikan edelle.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Lalli Laaksonen

Myönteinen asia. Kaksikieliset ruotsinkieliset ovat tervetullut lisä suomenkieliseen varuskuntaan. He oppivat siellä loistavasti suomen.

Lisäksi vihdoinkin voidaan menetellä, kuten sivistysmaissa on tehty: perustetaan maailman ensimmäisen keskitysleirin museo, jossa esitellään kaikki kauheudet, tietenkin puolin ja toisin ja volyymein.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Kielilaki ei velvoita ylläpitämään ruotsinkielistä varuskuntaa. Joukko-osasto riittää ihan hyvin siihen tarkoitukseen.

Hyvä sijoituspaikka ruotsinkieliselle joukko-osastolle voisi olla myös Keuruu. Sitä on ainakin Keskisuomalainen esittänyt.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Ohessa Erkki Laatikaisen kolumni missä hän esittää ruotsinkielisten sijoittamista Keuruun varuskuntaan. Keuruulla oppii suomeakin paremmin kuin Tammisaaressa.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/laatikainen-ruo...

Käyttäjän Punakuono kuva
Petteri Olander

Kuinkahan merijalkaväkeä koulutettaisiin Keuruulla?
Vai eikö mielestäsi Suomi tarvitse merijalkaväkeä?

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Missä on sanottu,että merijalkaväen on puhuttava ruotsia? Vai onko tosiaan olemassa sellainen päätös!

Keuruu on mukavasti Uudenmaan ja Pohjanmaan puolivälissä. Hyvät yhteydet koko Ruotsalaissuomesta.

Käyttäjän Punakuono kuva
Petteri Olander

Jarmo Ryyti

Eiköhän merijalkaväki ole järkevintä kouluttaa rannikon nuorista miehistä,miehistä jotka tuntevat olosuhteet ja puhuvat siivilien kanssa samaa kieltä.

Kaikella kunnioituksella sisäsuomalaisia kohtaan,mutta koulutetaan heistä sissejä,rannikon pojista rannikkojääkäreitä.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Suomen armeija on suomenkielinen. Jos käsky käy niihin tehtäviin, joihin varusmiespalveluksessa koulutetaan, niin silloin puhutaan suomea ja sitä on silloin osattava. Siksi on perusteltua siirtyä suomenkieliseen varusmieskoulutukseen kaikille suomalaisille.

Suurin osa ruotsinkielisen vähemmistön varusmiehistä osaa suomea ja muita voidaan sopivasti samalla kielikylvettää.

Nykyisinhän ei kuitenkaan voi suorittaa varusmiespalvelusta täysin ruotsisksi, koska reservin upseerikoulutus järjestetään joka tapauksessa vain suomeksi.

Käyttäjän Punakuono kuva
Petteri Olander

Höpsistä.Komentokieli on suomi.
Kyllä ruotsinkieliset kapiaiset keskenään ruotsia puhuvat,kuten varusmiehetkin.

Käyttäjän Punakuono kuva
Petteri Olander

Olet aivan oikeassa,Sodankylää ja Raaseporia ei voi verrata.
Kantahenkilökunta ei joutuisi muuttamaan,vaikka UudPr siirrettäisiin Upinniemeen.Vain työmatka hiukan kasvaisi,osalla.

Nyt täytyy kuitenkin muistaa,että ei Prikaatia lakkautettaisi,vain siirrettäisiin.Toisiko tämä sitten säästöjä,tuskin ainakaan paljon.

tourette '

Muistuttaisin että ennen kuin epähenkilö Norrback siirsi rannikkojääkärikoulutuksen Dragsvikiin ruåtsinkielisten omaksi eliittijutuksi, oli Rannikkojääkärikoulu ja sen kunniakas edeltäjä, Rannikkojääkäripataljoona juurikin Upinniemessä. Ja suomenkieliset rantaruåtsalaisten kanssa iloisesti sekaisin, eikä se mikään ongelma ollut.

Toimituksen poiminnat