*

santerihlm

Historialliset maakuntien rajat takaisin?

  • 1300-luvulta peräisin olevat historialliset maakuntarajat
    1300-luvulta peräisin olevat historialliset maakuntarajat

Tuleva kuntauudistus toteutuessaan tekee nykyisen maakuntajaon turhaksi. Kuntien määrän vähentymisestä johtuen tästä tuli jo esimakua 1. tammikuuta 2011, kun Itä-Uudenmaan maakunta yhdistettiin Uudenmaan maakuntaan lähinnä Sipoon aloitteesta.

Entistä vuodesta 1997 käytössä ollutta läänijakoa moitittiin juurettomaksi, mutta nykyisin läänijakokin on jo lakkautettu ely- ja avi-keskusten hyväksi. Myös nykyisessä maakuntajaossa on juurettomuutta. Esimerkiksi Kymenlaaksolla ei ole mitään historiallista aluetta, vaan se voisi yhtä hyvin kuulua Uusimaahan.


Myös Rannikko-Pohjanmaa omi Pohjanmaa-nimityksen vaikka alue ulottui Lappiin asti. Vaikka sisäasianministeriö ehdotti vuonna 1998 nykyiselle Pohjanmaan maakunalle nimeä Rannikko-Pohjanmaa, joutuivat muut liittämään Etelä-, Keski- ja Pohjois- etuliitteet nimensä eteen. Tällekään jaolle ei ole mitään historiallisia perusteita.

Kuntajakoesityksen perusteella esimerkiksi Keski-Pohjanmaasta ja Etelä-Karjalasta tulisi ainoastaan yhdestä kunnasta koostuva maakunta. Liekö sellaisia mitään tarkoitusta? Myös moniin muihin maakuntiin jäisi vain muutama kunta.

Pakostakin siis olisi järkevää, että osa maakunnista yhdistyy. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaa, joka olisi ainoastaan yhden kunnan maakunta, voisi liittyä Pohjanmaahan.

Uusi maakuntajako voisi kuitenkin perustua historialliseen 1300-luvulta perustuvaan maakuntajakoon (kuvassa). Siihen maakunnalliset identiteetit, heimot ja maakuntasymbolitkin perustuvat. Toki esimerkiksi Lapin raja voitaisiin pitää nykyisellään matkailuelinkeinon vuoksi.

Karjala, Häme, Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Lappi, Savo, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Kuntien määrän vähentymisen vuoksikin nykyinen turha historiallisten maakuntien jako eri osiin voidaan lopettaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Olet tuossa kartassa laittanut Uudenmaan ja Hämeen itärajoja varsin paljon itään, kun maantieteellisesti näiden ja Karjalan rajana voitaneen pitää Kymijokea, jolle vedettiin myös 1743 Turun rauhan raja Ruotsin ja Venäjän välille. Nykyiselläänkin puhekielessä persoonapronominimuotoja mie/sie läntisempien muotojen mä/sä tai mää/sää käyttöalueen raja menee Kymijoen kohdalla.

Maakuntien määrän vähentäminen samalla kuin kuntien määrää vähennetään, on varsin kannatettava idea, mutta koska joudutaan tukeutumaan uusiin kunnanrajoihin, ei näitä historiallisten maakuntien rajoja voida orjallisesti seurata. Asettaisin lähinnä tavoitteeksi sen, että jos kuntien tulee olla palvelu- ja työssäkäyntialueisiin perustuvia kaupunkikeskeisiä vahvoja peruskuntia, tulisi maakuntien olla valtakunnallisesti tärkeiden erityispalvelualueiden (yliopistosairaalat tms.) suurkaupunkikeskeisiä perushallintoalueita.

Käytännössä maakuntajaon voisi toteuttaa siten, että itsehallintosyistä Ahvenanmaa pysyisi omana maakuntanaan, samoin alueen suureen kokoon liittyvistä syistä Lappi, mutta kullekin nykyiselle yli 100000 asukkaan kunnalle liitosuhan alaisia Espoota ja Vantaata lukuunottamatta vahvistettaisiin oma maakunta hallittavakseen. Maakuntakeskukset olisivat Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio. Kukin manner-Suomen piste kuuluisi siihen maakuntaan, jonka keskukseen sillä olisi liikenneverkkoa pitkin nopein saavutettavuusaika (Voronoi-diagrammi).

Santeri Halmetoja

Näin on, mutta kun esimerkiksi kuntauudistuksen jälkeen Etelä-Karjalan maakuntaan jää vain yksi kunta, lienee luonnollista että tulisi yksi Karjalan maakunta. Täten paluu historialliseen muotoon tapahtuisi hyvin pitkälti itsestään. Käytännössä hallituksen kuntajakoehdityksessähän ei hirveästi maakuntarajoja ylittäviä kuntaliitoksia ehdoteta.

Mielestäni Lapin maakunnan rajan voisi jättää nykyiselleen ja kenties säilyttää Kainuun maakunnan. Täten Pohjanmaasta ei tulisi niin valtavaa. Sittenhän jako vaikuttaisi aika sopivalta.

Johan Lom

Kyllä Pirkanmaa ja Kainuu tulisi erottaa omiksi maakunnikseen, koska niiden asujaimistolla on oma identiteettinsä ja puheenpartensa.

Jollain tavoin ongelmallinen on Keski-Suomi, kun se ei oikein kuulu kunnolla mihinkään historialliseen maakuntaan. Joutsa on kyllä Hämettä, mutta Jyväskylästä ei enää voi sanoa samaa. Ei se kyllä Savoakaan ole, kuten sen sijaan Laukaa ja Konnevesi murrealueeltaan jo ovat. Eikä Pirkanmaatakaan, kuten Orivesi. Jonkinlainen Keski-Suomen maakuntakin alueella Jyväskylä - Äänekoski - Keuruu on siis olemassa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Ruotsin kielen oikeuksia loukataan verisesti ehdotuksessa. Maakunta- tai mieluummin läänijako on aivan hyvä ajatus. Mutta kieliasiat on huomioitava erittäin tarkasti. Ruotsinkielisten oikeuksia ei voida loukata ovathan ne perustuslailla suojattuja. Yksi kansa kaksi kieltä.

Santeri Halmetoja

Meinaat Pohjanmaan maakuntaa? Sehän on ainoa ruotsinkielisenemmistöinen maakunta (50,95 %). Tällä kehityksellä kyllä siitä voi tulla suomenkielinen enemmistöltään ihan itsestäänkin pian kun noin tiukassa on. Toisaalta Isokyrö saattaa liittyä Seinäjokeen, jolloin ero taas vähän kasvaisi.

Toimituksen poiminnat