*

santerihlm

Asevelvollisuuden tulevaisuus Euroopassa

Asevelvollisuusarmeijat on lakkautettu yksi toisensa jälkeen Euroopassa, ja sama kehitys on jatkumassa. Suomessa asevelvollisuuden kannatus on pysynyt melko korkealla, mutta keskustelu on lisääntynyt ja armeijan käyneiden osuus ikäluokasta on laskenut. Kokeilen kasata tässä blogikirjoituksessa jonkinlaisen koosteen nykyisestä Euroopan tilanteesta.



Kahden viime vuoden aikana asevelvollisuuden lakkauttaneita maita:
Albania (2010)
Ruotsi (2010)
Serbia (2011)
Saksa (2011)

Asevelvollisuus käytössä seuraavissa Euroopan maissa:
Suomi (n. 70 % suorittaa varusmiespalveluksen loppuun)
Norja (alle 30 % suorittaa varusmies-/siviilipalveluksen)
Viro (alle 50 % suorittaa)
Tanska (alle 30 % suorittaa)
Itävalta (40 % suorittaa)
Sveitsi
Kreikka (alle 50 % suorittaa)
Kypros (yli 50 % suorittaa)
Venäjä (11 % suorittaa) [1]
Valko-Venäjä
Ukraina
Moldova

Asevelvollisuuden mahdollisesti lähiaikoina lakkauttavat maat:

  • Itävalta

On asetettu kokeilu, jossa kaksi komppaniaa muutetaan ammattilaisiksi vuoden 2012 aikana. Tiukka taloustilanne haittaa kokeilua hieman, mutta jos sitä pidetään onnistuneena, siirtyy Itävalta luultavasti ammattiarmeijaan. Tähän vaikuttanee myös Saksan asevelvollisuuden lakkautus, sekä useammat itävaltalaiset puolueet ovat alkaneet vastustaa asevelvollisuutta. [2]

  • Sveitsi

500 000 allekirjoitusta on kerätty, jotta vuonna 2012 tulee kansanäänestys asevelvollisuuden lakkauttamisesta. Mielipidemittauksissa hieman yli puolet on nykyisin yleensä vastustanut asevelvollisuutta. Kansanäänestyksen äänestämiskäyttäytymisen tekee hieman monimutkaisemmaksi se, että sen pisti liikkeelle kokonaan armeijan lakkauttamista kannattava kansalaisjärjestö. [3]

  • Ukraina

Ukrainassa luvattiin jo lakkauttaa asevelvollisuus aiemmin, mutta tiukan taloustilanteen takia lakkauttamisen pitäisi tapahtua vuonna 2015. [4]

  • Turkki

Turkki suunnnittelee asevelvollisuuden lakkauttamista vuoteen 2023 mennessä. [5]



Norja lakkauttaa siviilipalveluksen 2012, minkä jälkeen asevelvollisuudesta kieltäytyessä ei ole minkäänlaista rangaistusta tai korvaavaa palvelusta. [6]


Venäjällä on tavoitteena, että 5-7 vuoden kuluttua yli 80 % armeijasta on ammattilaisia: [7]

Tanskan ei ole tarvinnut määrätä ketään palvelukseen parina viime vuonna, sillä vapaaehtoisia on ollut tarpeeksi 4 kuukauden palvelukseen. [8]


Voidaankin siis sanoa, että asevelvollisuudella on kylmä kyyti Euroopassa. Tietynlainen paine tästä kehityksestä tulee Suomeenkin. On harhaanjohtajaa verrata Suomen asevelvollisuutta esimerkiksi Norjaan, missä vain alle 30 % käy armeijan.

Oman arvioni mukaan asevelvollisuus on käytännössä lakkautettu lähestulkoon koko Euroopasta jo 5 vuodessa. Suomen asevelvollisuuden kannalta merkittävää on, että suorittamisprosentti pysyy korkealla. Jos armeijan käyneiden osuuden laskeminen jatkuu, asevelvollisuuden kannatuskin laskee ja se koetaan epäoleelliseksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (86 kommenttia)

Juhani Putkinen

Viron "15%" on yksinkertaisesti valhe.

Virossa on syntynyt lapsia suuruusluokkaa 9000 vuodessa, esim. vuonna 2000 syntyi 9208. Jos heistä olisi puolet miehiä, niin ikäluokka olisi noin 4500. Syntyvyys on toki siitään kasvanut, esimerkiksi vuonna 2008 se oli 11578.

Asevelvollisuuden suorittaa Virossa yli 3000 miestä joka vuosi.

Virossa asevelvollisten määrä on kasvussa eikä vähenemässä.

Virolaisten mielestä asevelvollisuuden pitää säilyä Virossa - samaa mieltä on NATO.

Santeri Halmetoja

Ok, tuollainen luku on internetissä pyörinyt. Tutkin asiaa lisää, ja se näyttää olevan peräisin Sadankomitea ry:n esityksestä "Siviilipalvelus Suomessa" (2011). Suomen Sotilaan mukaan koulutettava määrä vuosittain on tuo mainitsemasi 3000. Teen korjauksia kirjoitukseen.

Pääpointti kuitenkin on, että yli 50 % ikäluokasta suorittaa asepalveluksen ainoastaan Suomessa ja Kyproksella ilmeisesti. Vaikka laki olisi näennäisesti tiukka, on monissa maissa porsaanreikiä, joilla voi välttää palveluksen kuten Venäjällä.

Juhani Putkinen

Ojalan laskuopin mukaan 3000 on noin 67% 4500sta. Tarkkaa lukua ei kannata etsiäkään, sillä ikäluokan koko vaihtelee joka vuosi.

Asevelvollisuutta suorittamasta välttyy pääasiallisesti terveydellisillä perusteilla - kaveri ei täytä vaatimuksia.

Noin 90% virolaisista haluaisi suorittaa varusmiespalveluksen. Noin 10% joutuu keskeyttämään varusmiespalveluksen - lähinnä terveydellisistä syistä.

Olli Pusa

Pääpointti on se, että esitit valheellisen tilaston Virosta käyttäen Sadankomitean tuottamaa valheellista tietoa. Ja sillä pyrit perustelemaan omia Suomea koskevia väitteitäsi.

Viron osalta maanpuolustuksen näkökulmasta on myös yksi olennainen ero Suomeen. Viro on Naton jäsen ja sen turvatakuiden piirissä.

Santeri Halmetoja

Harva blogi täällä kuitenkaan käyttää lähdeviitteitä. Merkitsin kappaleiden perään lähdelinkin numeroksi perään. Vieraskielisten lähteiden verifioimiseen kannattaa käyttää Google Translatea. http://translate.google.com/

Asepalveluksen suorittamisprosentit ovat tässä blogissa googlettelun tuloksia, mutta nyt Viron korjauksen jälkeen taitavat hyvinkin pitävän paikkaansa niin paljon oikeassa kuin arviot voivat olla. Kaikki muut väitteet perustuvat lähdelinkeistä saatuun ajankohtaisimpaan tietoon. Enkä kannata juurikaan Sadankomitean tavoitteita.

Jko Ko

@Olli Pusa

Kaveri laittoi lähdeviitteen, jonka Putkonen korjasi. Tuskinpa taustalla tarkoitushakuista tilastojen vääristelyä, joskin kaksi toisistaan irrallista lähdettä tekisi hyvää.

@Santeri Halmetoja

Hyvin pohjustettu keskustelu viitteillä ja faktoilla joita olet löytänyt. Tälläistä kannattaa jatkaa asiapohjalta ja on myös mukava kommentoida.

Omasta mielestäni olisi hyvä tehdä vertailua koulutuksen sisällön eroista suhteessa oletettaviin tarpeisiin, eikä niinkään hirttäytyä koulutettavaan joukkon kokoon. Joukon määrä riippuu rahasta, liittoutumisasteesta ja tietysti niistä naapurussuhteista ja mitä ympärillä potentiaalisesti voi tapahtua.

Olli Pusa

"Joukon määrä riippuu rahasta, liittoutumisasteesta ja tietysti niistä naapurussuhteista ja mitä ympärillä potentiaalisesti voi tapahtua."

Joukkojen tarvittava määrä, koulutus ja varustus riippuu siitä, mikä on tehtävä. Koko Suomea ei fyysisesti kyetä puolustamaan muulla kuin asevelvollisarmeijalla. Siihen vaaditaan vähintään neljännesmiljoona sotilasta. Suomessa koulutus on kansainvälisesti laadukasta ja tehtävään sovitettua. Suomesta puuttuu joitakín kalliita valmiuksia, jotka eivät Suomen puolustamisen kannalta ole välttämättömiä. Siksi suomalaiset lentokoneet eivät Libyassa osallistuneet pommituslentoihin.

Muutaman kymmenen tuhannen miehen armeija olisi sinänsä vekkuli. Sillä voisi olla kaikenlaisia vempaimia, sitä voisi lähettää kansainvälisiin tehtäviin ja se mahtuisi juhlimaan kokonaisuudessaan Olympiastadionilla. Sillä olisi vain yksi puute. Sillä ei kyettäisi Suomea puolustamaan.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Oheisen linkin mukaan, jossa siteerataan Viron puolustusvoimain kehittämissuunnitelmaa, koskisi Virossa voimassaoleva asevelvollisuus tosiasiassa vain noin 30-35% ikäluokasta.

Olli Pusa

Jalonen: "koskisi Virossa voimassaoleva asevelvollisuus tosiasiassa vain noin 30-35% ikäluokasta."

Tuossa linkissä olevat tiedot ovat sopusoinnussa esim. Putkisen esittämien lukujen kanssa. Putkinen arveli varusmiesten määräksi 3000 vuodessa ja samaa lukua esitetään linkissäkin.

On oma lukunsa, mistä prosenttiluku lasketaan. Prosenttiluku 30-35% saataisiin, jos asepelveluksen suorittaneiden määrää verrataan koko ikäluokkaan (9000-10000). Silloin luvussa on otettu huomioon myös naiset.

Viron prosenttilukuja monimutkaistaa myös se, että Virossa asuvat venäläiset eivät ole asevelvollisuuden piirissä. Se koskee vain Viron kansalaisia. Ja "sattuneista syistä" Virossa asuu vieläkin melkoisesti venäläisperäistä väestöä, joka ei ole halunnut ottaa Viron kansalaisuutta.

Jko Ko

Maantieteellisen Euroopan ottaminen viitekehykseksi tähän ei ole kovin mielekästä. Geopoliittinen realiteetti olisi syytä ottaa tähän mukaan. Suomella lähin viiteryhmä on balttian maat, joilla on samankaltaiset sopimussuhteet EU:iin ja ovat Euroopan rajalla. Tosin nekin ovat NATO-maita, toisin kuin Suomi. Ruotsiin Suomea ei voi verrata liittoutumattomana maana, koska Ruotsilla on Suomi ja sen he myös myöntävät.

Meidän tilanne on erilainen, emme siis ole verrattavissa esimerkiksi Tanskaan tai Saksaan. Mitä itselle kauhuskenarioita tulee mieleen niin ne tulevat Itämereltä ja Venäjältä. Tällä hetkellä nähtäviä skenarioita on lähinnä ympäristötuhot, kybersota ja naapurimaan poliittinen tasapaino, eikä niinkään sotatila. Siksi onkin mielestäni typerää että suurin osa varusmieskoulutuksesta rajoittuu vain miehiin ja vain aseellisten taitojen harjoitteluun. Siviilikriisinhallinnan harjoittelu olisi konkreettisempaa ja mielekkäämpää. Pituudeltaan tarkoitustaan palveleva, tasa-arvoinen ja ajantasaisempi koulutus olisi hyvä alku.

Olli Pusa

Venäjällä on pitkään ollut strategiana laajentua mereltä merelle ja liittää tiellä olevat naapurit itseensä. Niin oli tsaarin Venäjän aikana, niin oli Neuvostoliiton aikana ja niin on nytkin (kun maan johdossa on vanhat KGB-miehet kuten Putin). Tästä imperialistisesta pyrkimyksestä on ollut vain lyhytaikaisia poikkeuksia. Lähin niistä oli Jeltsinin kausi 15-20 vuotta sitten. Sitä Venäjällä pidetään rappion aikana.

Venäjän voimavarat eivät vain viime aikoina ole riittäneet lännen haastamiseen. Venäjän suhteellista asemaa parantaa, kun lännessä puolustusvalmiutta heikennetään. Puolustustahdon ja uskottavuuden murentaminen usein riittää tavoitteisiin. Esimerkiksi Baltian maita Neuvostoliiton (eli silloisen Venäjän) ei edes tarvinnut valloittaa sotilaallisella hyökkäyksellä. Uhkaaminen riitti. Suomessa ei riittänyt, ja valloitus epäonnistui.

Jokin Itävalta, Belgia tms. on liittolaisvaltioiden ympäröimiä. Vaikea siellä on kuvitella jonkin ulkopuolisen valtion hyökkäystä tai miehitystä. Baltian maat ja Suomi ovat taas rinnaisteisessa asemassa. Baltian maat ovat Naton jäseniä ja silti esimerkiksi Virossa merkittävä osa ikäluokasta suorittaa asepalveluksen.

Suomessa ei ole haluttu liittyä Natoon. Turvallisuudesta on huolehdittu asevelvollisuusarmeijalla ja kohtuullisella varustautumisella. Mitä johtopäätöksiä pitää tehdä seuraavasta toiminnasta:

-Suomen puolustusvalmiutta halutaan heikentää määrärahoja pienentämällä kuulemma taloudellisista syistä
-Suomen puolustusvalmiutta halutaan heikentää poistamalla käytännössä ilmaisia tehokkaita asejärjestelmiä kuten jalkaväkimiinat. Siis taloudelliset selitykset olivatkin puppua
-Suomen puolustusta halutaan heikentää lopettamalla asevelvollisuusarmeija, joka on ainoa keino varmistaa Suomen riittävä puolustaminen
-Suomen liittyminen esimerkiksi Natoon halutaan estää
-EU:n perussopimuksesta poistettiin Suomen nimenomaisesta vaatimuksesta EU-maiden velvoittavat turvatakuut toisilleen, mikä olisi osin korvannut Nato jäsenyyden ilman jäsenyyden velvoitteita
-Venäjä on käynnistämässä valtavaa varusteluohjelmaa. Miksi?

Mitä tällaista politiikkaa tavoittelevat ajavat ja kenen lukuun he toimivat?

Juhani Putkinen

Olli: "Tästä imperialistisesta pyrkimyksestä on ollut vain lyhytaikaisia poikkeuksia. Lähin niistä oli Jeltsinin kausi 15-20 vuotta sitten."

Muuten kirjoitit ihan asiaa, mutta tässä on virhe. Myös Jeltsinin kaudella Venäjä oli imperialistinen - esimerkiksi hyökkäsi Tshetsheniaan tekemään kansanmurhaa yrittäen valloittaa koko Tshetshenian:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/ensim...

Olli Pusa

Nyt menee jo hieman pikkutarkaksi pohdiskeluksi ja ehkä sivuun teemasta. Totta, että vanhan tradition mukaan Venäjä hyökkäsi Tsetseniaan ensimmäisessä Tsetsenian sodassa. Siinä Venäjä sai turpaansa ja solmittiin rauha ja käytännössä Tsetsenia itsenäistyi. Ja Jeltsinin kauden Venäjä kutakuinkin kunnioitti tuota rauhaa.

Tilanne muuttui, kun Putin nostettiin valtaan, ensin pääministeriksi Käsittääkseni silloin voi katsoa Jeltsinin lyhyen kauden loppuneen (vaikka ei vielä muodollisesti). Siinä sodassa Tsetsenia tuhottiin ja verukkeena sotaan käytettiin kerrostalojen räjäytyksiä eri puolilla Venäjää. Niistä syytettiin Tsetseenejä, mutta tutkimukset loppuivat, kun jäljet alkoivat johtaa Putinín lähipiiriin. Silloin alkoi Putinin kausi. Pieni täsmennys aikamääreisiini.

Jukka Korhonen

Wikipedia:

"Tanska
Asevelvollisuus koskee kaikkia kykeneviä miehiä. Heistä osa arvotaan palvelukseen kutsunnoissa. Normaali palvelusaika 4 kuukautta. Siviilipalvelus kestää 6 kuukautta. Vuosittain noin 30 % asevelvollisuusiän saavuttavista miehistä astuu palvelukseen. Asepalveluksen suorittamisesta maksetaan korvausta yli tuhat euroa kuukaudessa."

Tätä on loistava malli Suomellekin.

Reservin koon pienentyessä rajusti riittää pienempikin määrä koulutettavia sotilaiksi.

Vapaaehtoisuuden pohjalta saataisiin riittävästi halukkaita varusmiehiä, kunhan siitä vain maksettaisiin palkka ja lopetettaisiin tämä nykyinen orjatyö, jossa itse asiassa varusmiehet itse maksavat omat palkkakulunsa lyhentyneenä työurana ja menetettyinä ansioina.

Kustannus Suomen valtion budjettiin olisi n. 300 milj/v ja koko kansantalouden kannalta tällainen järjestelmä taitaisi tulla halvemmaksi.

Santeri Halmetoja

Itsekin näen asian jotakuinkin näin. Reserviä pienennettiin jo 230 000 sotilaseen. Olen melko tuore reserviläinen ja isänmaallinen henkilö, mutta näin vaan näppylät ovat nykyisen yleiseurooppalaisen kehityksen ja kotimaisen puolustuspolitiikan takia.

Toisekseen, M/90-kokoonpanot vanhenevat ja ainoastaan valmiusprikaatit jäävät asialliselle tasolle. Ei ole nähtävissä mitään merkkejä, että tätä kehitystä oltaisiin taittamassa. Täten asevelvollisuusjärjestelmä lievenee myös Suomessa pakostakin. Ellei kaikkia B-miehiä ja muita haluta pitää rassaamassa pyörävarastoja puolta vuotta väkisin, samaa määrää varusmiehiä ei edes tarvita koska ei ole antaa asiallista SA-sijoitusta. Se on toki harmi.

Olli Pusa

Suomessa ikäluokka on n. 60.0000 ja pikemminkin kasvamaan päin. Näistä asevelvollisia on 30.000 (miehet). Toki naisiakin asepalveluksessa on vaihtelevia määriä. Jos tästä 70% suorittaa asepalveluksen, se tarkoittaa yli 20.000 miestä. Yleensä ensilinjan tehtäviin ei lasketa tarvittavan yli 35 vuotiaita. Sellaista koulutettua reserviä Suomessa on jatkosssakin 300.000 miestä. Puhe siitä, että 230.000 miestä ei saada kasaan, ei pidä paikkaansa. Toisaalta suurimmalle osalle tuosta joukostä löytyy SA sijoitus.

Sitten oma kysymyksensä on, millainen varustus tuolle joukolle saadaan ja mitä sitä tukevia toimintoja löytyy. Niissä voidaan käyttää yli 35 vuotiaita reserviläisiä. Tärkeää on myös, kuinka tiiviisti tuota joukkoa voidaan kouluttaa kertausharjoituksissa. Tässä ratkaisevaa on taloudelliset panostukset. Suomelle ei ole mikään ongelma tai ylivoimainen rasitus pitää yllä riittävää puolustusta, jos tahtoa on ja tahallinen hölmöily jätetään pois.

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Vuonna 2010 varusmiespalveluksen suoritti Suomessa 78% miespuolisesta ikäluokasta. Tuoreampia tietoja en löytänyt. Kirjoituksessa mainittu 65% ei siis pidä alkuunkaan paikkaansa.

Oleellista kuitenkin on riittävän kokoisen asevoiman pystyyn saaminen maan puolustamiseksi. Muutaman seuraavan vuosikymmenen aikaisessa sotilaspoliittisessa ympäristössämme tämän on arvioitu tarkoittavan noin 220 000 sotilasta.

Tuon kokoisen pysyvän armeijan ylläpitäminen Suomen väestöpohjalla ei ole mahdollista. Siihen tarvittaisiin 10 kertaa suurempi kansa. Suomi saattaisi kyetä ylläpitämään maksimissaan 20 000 - 25 000 sotilaan palkka-armeijaa. Tällä voisi todellisessa sotatilanteessa puolustaa enimmillään Helsinkiä muutamien viikkojen ajan.

Jos me aiomme tarvittaessa puolustaa useimpia Suomen keskeisistä osista - ja siis yrittää luoda puolustuksellamme hyökkäyshaluja ehkäisevää kynnystä - tarvitsemme kykyä mobilisoida vähintään tuo 220 000 sotilasta. Se ei onnistu millään muulla keinolla kuin yleisellä asevelvollisuudella ja nopeasti toimivaksi saatavalla reserviarmeijalla. Siihen tarvitaan vähintään noin 19 000 hengen vuosittain varusmiespalveluksensa suorittavien ikäluokkia. Nykyisin olemme vielä turvallisesti tuon rajan yläpuolella, mutta emme kovin kaukana siitä.

Santeri Halmetoja

Kauan tuo asepalvelusprosentti on ollut lähemmäs 80 % ja niin sitä onkin toistettu. Tuo 65 % ovat he, jotka suorittavat varusmiespalveluksen loppuun. Nykyisin keskeyttäjien määrä on noussut niin suureksi.

http://reservilainen.fi/index.php/vuosi-2008/71-fl...

"Palveluksen keskeyttämisprosentti on noussut parina viimeisenä vuonna jo lähes 18:aan. Jos vuoden 1977 ikäluokasta joka seitsemäs palveluksensa keskeyttänyt suoritti sen myöhemmin, niin keskeyttäneiden määrä voi supistua korkeintaan parilla prosentilla, jos silläkään. Lopputulos on, että enää kaksi kolmasosaa suomalaismiehistä suorittaa nykyään varusmiespalveluksensa."

2/3 eli n. 66 % mitä se on nykyisten keskeytysmäärien kanssa. Tuo 78 % voi hyvinkin olla kokoluokka, mikä astuu palvelukseen - kaikki eivät suorita palvelusta loppuun.

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Tuo tieto ei pidä paikkaansa. Suurin osa keskeyttäjistä suorittaa palveluksensa loppuun vuoden tai kahden tauon jälkeen. Varusmiespalveluksen keskeyttäjienkin määrä on muuten ollut laskussa jo muutaman vuoden ajan.

Jukka Korhonen

Olen blogannut tästä aiheesta paljon.

Olen itsekin joskus viitannut tuohon Reserviläiseen, johon viittaat tässä.

Debattien ja tutkimusten jälkeen (en enää kuolemaksenikaan muista niitä) lopputulokseksi tuli, että tuo Reserviläisen ilmoittama luku oli hieman liian matala.

Vuosi tai kaksi sitten todellinen palveluksen loppuun suorittaneiden määrä oli n. 71 % miespuoleisesta ikäluokasta ja näin ollen 35,5 % koko ikäluokasta. Tuo prosentti on ollut edelleen hienoisessa laskussa ja voi olla juuri nyt hyvin lähellä 70:tä.

Myös viralliselta taholta on annettu asiasta lausuntoja. Jo vuonna 2006 silloinen puolustusministeri Kääriäinen sanoi näin:

". Yleisestä asevelvollisuudesta voi puhua, jos noin 80 % nuorista miehistä suorittaa sotilaallisen palveluksen. Jos kenttäkelpoisuus alkaa liukua kohti 70 %:a tai sen alle, perusteet puhua yleisestä asevelvollisuudesta ovat alaliu´ussa."

Vuonna 2009 silloinen puolustusministeri Häkämies sanoi näin:

""Kriittinen taso on 70 prosenttia ikäluokasta. Nyt ollaan 73 prosentissa", Häkämies muistutti."

Santeri Halmetoja

Kiitos lisätiedosta, Jukka. Muutin kirjoitusta tältä osin n. 70 prosenttiin. Näinhän se on, että ei se ihan tuo virallinen palvelukseenastujien luku ole.

Kun itselläni on melko tuoretta kokemusta, niin kyllähän keskeyttäjiä on paljon. Alokaskaudella joistain tuvista puolet porukasta lähti pahimmillaan. E-lykkäyspaperit voi vaihtaa siviilissä C:ksi. Lisäksi lykkäystä voi jatkaa jos sama vaiva jatkuu, jolloin tulee uudet 2 vuotta lykkäystä. Siltä osin arvion tekeminen voi olla hankalaa, ettemme tiedä meinaavatko nämä lykkäilijät suorittaa palvelusta loppuun vai eivät.

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Päätinpä soittaa tiedon lähteelle eli Puolustusvoimiin, jotta ei tarvitse väitellä oikeasta varusmiespalveluksen suorittavien luvusta. Mutta ensin pari faktaa siitä, miten se lasketaan.

Vuosittaisen ikäluokan varusmiespalveluksensa suorittaneiden määrä saadaan valmiiksi vasta sitten, kun ko. ikäluokka täyttää 30 vuotta. Silloin kaikki lykkäystä saaneet ja jossain vaiheessa palveluksensa keskeyttäneet ovat palveluksensa suorittaneet, jos siinä onnistuvat. Vuonna 1982 syntyneiden osalta tuo luku on muutaman promillen alle 80%.

Pääesikunnan viestintäosaston mukaan tuo loppuun asti palveluksen suorittavien määrä on kuitenkin hienoisessa laskussa, mistä on esitetty useita huolestuneita puheenvuoroja. Suurin huolenaihe liittyy muutenkin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin miehiin, joiden kyky tilastojen valossa myös varusmiespalveluksen suorittamiseen on alempi kuin koulunsa loppuun suorittavilla. Huostaanotettuja poikia taitaa olla nyt yli 25 000 jakautuen tietysti useaan ikäluokkaan. Useita tuhansia se silti on per vuosikerta.

Tästä laskevasta trendistä huolimatta Halmetojan väittämään 68 prosenttiin on pitkä matka, mutta asiasta on perusteltua syytä olla huolissaan.

Pekka Heliste

Nykyaikaista sotaa ei ratkaista miesmäärillä.Nykyajan sota on pääosin taistelua taloudellisista resursseista eism USA:n strategia on hallita kaikkia maailman helposti pumpattavia öljyvaroja-

Suomi on helppo pistää polvilleen tuhoamalla muutama tärkeä kohde
esim satamat, lentokentät, voimalaitokset ja polttoainevarastot,siltoja ja tärkeitä maanteiden ja rautateiden solmuja.

Suomi romahtaa myös taloudellisesti sillä pääomat pakenevat salamannopeasti, samoin tuotantolaitoksia kuljeteaan muualle, firmojen avainhenkilöt häipyvät etc.

Suomessa puolustusta rakennetaan vielä sissiromantiikan varaan

Sissit saavt rauhassa paistaa makkaransa nuotiolla metsässä, ei sinne kukaan tule häiritsemään.

Mitä tulee baltiin niin olin siellä muutman vuden ja jouduin seuramaan puolustuvoimien rakentamista.
Heidän rahat riittävät n 100000 hengen kevyesti varustetun armeijan aseistamiseen,sillä ei konearmeijoita torjuta, lähinnä porukka on tykinruokaa

Petri Haapa

Olen samaa mieltä. Sotavoimien ensisijainen tehtävä on suojella maansa kansalaisia ja siihen eivät linjojen takana lymyilevät sissijoukot pysty, vaikka niillä olisi kuinka monta kylkimiinaa tai viuhkapommia.

Olli Pusa

Miksi se joukko linjojen takana lymyilisi? Niiden ensisijainen tehtävähän on nimenomaan suojella kansalaisia, kuten itsekin totesit. Linjojen taakse lymyilemäänkö itse aiot?

Petri Haapa

Ei sissijoukko-osaston tehtävä ole suojella kansalaisia, vaan käydä sissisotaa

Petri Haapa

Kai nyt jokainen ymmärtää, että sissijoukon tehtävä on nimenomaan taistella vihollisjoukkoja vastaan vihollislinjan takana. Itse en aio sellaiseen tietenkään pyrkiä, kun olen sen verran vanha, mutta kuitenkin sissikoulutuksen joskus varusmiesaikana saanut.

Olli Pusa

Voi pyhä yksinkertaisuus. Et taida tuntea edes asian alkeita. Sissitoiminta on yksi taistelumuoto, jota voi joutua käymään erilaiset joukot ja erilaisissa ympäristöissä. Toki osa saa siihen laajemman koulutuksen.

Osa joukoista koulutetaan kaupunkisotaan. Yritä päästä esimerkiksi tutustumaan Santahaminan "simulaattoriin".

Petri Haapa

Itse olet aivan hakoteillä. Sissiosaston tehtävä ei ole koskaan puolustaa vaan useimmiten toimia linjojen takana. Kaupunkisotaan taas ei sissijoukkoja tarvita.

Petri Haapa

Ai, Santahaminassa koulutetaan sissejä. Käsittääkseni siellä päätehtävänä on kouluttaa pääkaupunkiseudun suojaksi taisteluun rakennetulla alueella erikoistuneita joukkoja. Eli ei minun tietääkseni sissejä

Olli Pusa

Kuten aikaisemmin totesin, et edes tunne peruskäsitteitä. Suomessa ei milloinkaan ole valmistauduttu käymään sissisotaa (tai mahdollisesti 1944-1945). Suomessa on aina lähdetty siitä, että armeijan yhtenä perustehtävänä on suojella siviilejä. Nykysodassa ei ole rintamia, vaan armeija puolustaa tärkeitä alueita, asutuskeskuksia ja muita kohteita.

Yksi taistelumuoto on sissitoiminta, joka ei sinänsä ole sidoksissa ympäristöön. Siinä toiminnan idea on yllättävät iskut tavoitteen saavutttamiseksi ja siinä ei sitouduta johonkin kohteeseen. Sitä voi periaatteessa harjoittaa monenlaisissa ympäristöissä. Toki Suomessa ainakin elokuvissa se liitetään tiettyyn maastoon. Toivottavaa tietenkin on, että sotilaat saavat koulutusta siihen ympäristöön, jossa joutuvat toimimaan, mutta aina ei niin ole. Tämän koko puolustusidean ytimenä on, että koulutetaan taistelijoita erilaisiin ympäristöihin. Kaupunkeihinkin.

Epäilen, että puheesi sissikoulutuksestasi ovat puppua, kun et ymmärrä edes peruskäsitteitä. Tietosi asiasta taitavat olla Suomi-Filmin elokuvista 1950-luvulta.

Petri Haapa

Se onkin siinä, että nykyään Suomen ainoa mahdollisuus on käydä sissisotaa. Muu armeija on taistelukyvytön vihollisen ensi-iskun jälkeen. Silloin kaupunkisodankäynnistä ole mitään hyötyä. Vihollisen ensi-iskun jälkeen Suomen infrastruktuuri on siirretty kivikauteen. Ainoa mahdollisuus sodankäyntiin on lymyillä metsässä ja turvautua sissisodankäyntiin. Tosin siviileille se ei merkitse yhtään mitään.

Olli Pusa

Ihmeellistä, että puolustusvoimat ole turvautuneet strategisiin kykyihisi. Tarjoaisivat nyt aluksi kenraalin virkaa. Tuota mallia kun ei ole hyväksytty siksi, että se jättää siviilit suojattomiksi.

Petri Haapa

Vastahan Aalto-korkeakoulussa hyväksyttiin se väitöskirja, jonka ydinsanoma oli se, että Suomen puolustusvoimat joutuu rekrytoimaan strategisilta kyvyiltään aika onnetonta joukkoa upseereikseen.

Petri Haapa

"Tämän koko puolustusidean ytimenä on, että koulutetaan taistelijoita erilaisiin ympäristöihin. Kaupunkeihinkin. "

Taistelijoita koulutetaan - sehän on selvä, mutta ne eivät ole sissejä. Sissitoiminnasta ajatuksesi ovat - luvalla sanoen - aika puuttelliset. Ensin pitää osata erottaa kaupunkitaistelija sissistä.

Petri Haapa

Suojattomiksi ne siviilit kuitenkin jäävät, kun ensimmäinen iskuaalto tuhoaa infrastruktuurin ja sitten taistellaan raunioissa, jos taistellaan. Vähän niin kuin Groznyjssa

Olli Pusa

Et näköjään lainkaan tunne suomalaista puolustusjärjestelmää. Ehkä hyvä niin.

Baltiassa esimerkiksi ilmavoimat tulevat Naton toimesta. Naton koneet siellä partioivat rauhan aikanakin.

Pekka Heliste

Muutama kone ei kesää tee, ei sotaa käydä vain ilmavoimilla, vaikka sillä suurimerkitys onkin.

Lisäksi NATOn resurssit on sidottu muualle.

Ja ilman USA:n sodanjohtoa ja tiedustelua NATOkin on hampaaton-
USA on muutenkin vetäytymässä Euroopasta ja mm Islanti jää vaille suojaa.
USA:n intressi on puolustaa lähi-Idän öljyä ja Aasian etujaan

Myös USA leikkaa armeijaa ja puolustusbudjettia,joten senkin on vaikea käydä useaa sotaa

Olli Pusa

Oletkin näköjään Naton erityisasiantuntija?

Pekka Heliste

Olin Baltiassa kun NATOn edustajat tulivat sinne ja työni puolesta jouduin keskustelemaan heidän kanssaan.

Kyllä ne Baltian puolustuksen ongelmat tulivat esiin keskusteluissa ja paljonhan noita analyysejä on julkisuudessakin.

Olli Pusa

Keskustelu jonkun kanssa jostakin on eri asia kuin ymmärtää asia.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Tilstoja on monenlaisia.

En tiedä mistä nuo Santeri Halmetojan alla olevat luvut ovat peräisin:

Asevelvollisuus käytössä seuraavissa Euroopan maissa:
Suomi (65 % suorittaa varusmiespalveluksen)
Norja (alle 30 % suorittaa varusmies-/siviilipalveluksen)
Viro (alle 50 % suorittaa)
Tanska (alle 30 % suorittaa)
Itävalta (40 % suorittaa)
Sveitsi
Kreikka (alle 50 % suorittaa)
Kypros (yli 50 % suorittaa)
Venäjä (11 % suorittaa) [1]
Valko-Venäjä
Ukraina
Moldova

Ohessa kopio ns. Siilasvuon varusmiespalvelusta koskevasta raportista:

lähde: http://www.defmin.fi/files/1648/Suomalainen_asevel... , sivu 29.

Taulukko 3.
Arvio varusmiespalveluksen loppuun
suorittavien osuudesta miespuolisesta
ikäluokasta. Tilanne vuonna 2009.
Suomi 79 %
Turkki 70 %
Kreikka 65 %
Sveitsi 60 %
Itävalta 60 %
Viro 30 %
Norja 25 %
Venäjä 20 %
Saksa 16 %
Ukraina 15 %
Moldova 15 %
Tanska 13 %
Valko-Venäjä 12 %
Albania 8 %
Serbia 8 %

Halmetojan ja Siilavuon raportin välillä on merkittäviä eroja. Toki ei ole tiedossa mitkä ovat Halmetojan esittämän tilaston lähtökohdat. Kuitenkin 65 % suomalaisten osalta on väärää tietoa jopa vuonna 2012.

Kesällä 1944 Suomen puolustusvoimien vahvuus oli 530 000 upseeria, aliupseeria ja miehistöön kuuluvaa. Silloin suomalaisia oli n. 3,8 miljoonaa. Osa näistä oli varusmiesikäluokkaa, joiden fyysinen kunto ei ollut hääppöinen johtuen sotavuosien huonosta elintarviketilanteesta. Mutta rivissä nämä nuoretkin laihat pojat olivat.

Suomalaisista oli silloin siis 14 % aseissa. Nykyväestön mukaan se tarkoittaisi n. 750 000 miestä ( naisasevelvollisia ei tässä ole huomioitu ). Vaikka sodanajan joukkojen maksimi ikä rajattaisiin alle 50 -vuotiaisiin, huomioitaisiin että vain 72% suorittaa asevelvollisuuden ja että vanhempien reserviläisikäluokkien poistuma iän myötä kasvaa, niin helposti saataisiin kokoon 400 000 - 450 0000 miestä sodan ajan joukkoihin.

Kaikkien sodanajan joukoissa palvelevien ei tarvitse juosta coopperissa 2500 - 3000m ja saada lihaskuntotestissä hyvä / kittettävää. Sodan ajan joukkojen tukitehtävissä tarvitaan mittava määrä reserviläisiä, joiden siviiliosaamista hyödynnetään sovellettuna sodanajan tehtäviin. Tällaisia tehtäviä ovat mm. logistiikan, hallinnon, johtamisjärjestelmien ja tietotekniikan tehtävät. Monissa näissä tehtävissä voidaan hyvin käyttää mm. B -palveluskelpoisuusluokan sotilaita. Ei vahvat silmälasit estä miestä toimimasta tehokkaasti tietosodankäynnin tai kenttähuollon tehtävissä !

Nykyaikaiset teknistyneet taistelujoukot tarvitsevat entistä enemmän tuekseen em. tukitoimintoja.

Eräänä perusteena sodan ajan joukkojen pienentämisenä on nähty varustuksen puute. Tämä lienee totta. Toisaalta kaikkien, mm. em. tukijoukkojen ei tavitse olla viimesen päälle huippumateriaalilla varustettuja. Monissa tehtävissä riittää henkilökohtainen ase ja perusvaatetus. Toisaalta on myös otettava huomioon, että Suomi ei ole koskaan ollut ja tuskin tulee olemaankaan omavarainen sodanajan varustuksen suhteen. Silti esimerkiksi kesällä 1944 puolustusvoimilla oli kuitenkin valtava määrä mm. ampumatarvikkeita ja tykkikalustoa, joita sitten käytettiin koulutusammunnoissa vielä 1980 -luvulla. Näitä ei siis ehditty läheskään kuluttamaan torjuntataisteluissa.

Nykyjäänkin EU:n rajojen sisäpuolella on mittavat määrät sotavarustusta, joiden saamiseksi käyttöön tarpeen tullen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin. Kaikki em. materiaali ei ole uusinta uutta, mutta toimivaa. Suomalaisen hyvin siviili- että sotilaskoulutetun reserviläisen käsissä hieman vanhempikin kalusto on tehokasta.

Santeri Halmetoja

Hyvinhän ne pitävät kutinsa paitsi Suomen, Itävallan ja Kreikan osalta. Venäjälle on lähde listassani. Suomen oikeasta prosentista on keskustelua ylempänä.

Maanpuolustuskorkeakoulun Arto Nokkalan julkaisussa hän kertoo: "Vain Kyproksessa ja Suomessa on asevelvollisuus, jossa selvästi yli 50 prosenttia miehistä astuu asepalvelukseen."

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74105/S...

Olli Pusa

Tuo 79% oli lähellä viime viikolla kuultuja lukuja, ehkä laskua prosenttiyksikkö. Lukujen esittelijä kenraali ja oletettavasti hyvin perillä asiasta.

Aikaisemmissa poliitikkojen prosenttiluvuissa on ehkä puuttunut keskeyttäneet, jotka myöhemmin ovat suorittaneet palveluksen loppuun.

Jukka Korhonen

Tuo 79 % on väärä luku.

Se on kuitenkin Puolustusvoimien virallisesti ilmoittama luku, mutta se lasketaan perin typerästi:

PV laskee niiden varusmiespalveluksensa loppuun suorittaneiden määrää, jotka ovat tehneet palveluksensa valmiiksi ennen kuin yleinen asevelvollisuusikäraja tulee vastaan - siis ennen 29-vuotispäivää. Tuo luku siis kuvaa sen ikäluokan prosenttia, joka on täyttänyt kyseisellä mittaushetkellä 29 vuotta.

Näin ollen tuo luku edustaa enemmän tai vähemmän 9-10 vuotta vanhaa tilannetta.
Koska palveluksen loppuun suorittaneiden määrä on ollut koko ajan tasaisessa laskussa viime vuodet, ollaan nyt tänään hyvin lähellä 70 prosenttia kun asia lasketaan siten, että verrataan tänä vuonna palveluksensa suorittaneiden määrää tänä vuonna palvelukseenastumisikään tulevien määrään.

Ja hei! Minulle oli suuri yllätys se kuinka pieni osuus varusmiehistä suorittaa palveluksensa myöhemmin kuin normaalina palvelusikäisenä.

Pekka Heliste

"Vaikka sodanajan joukkojen maksimi ikä rajattaisiin alle 50 -vuotiaisiin, huomioitaisiin että vain 72% suorittaa asevelvollisuuden ja että vanhempien reserviläisikäluokkien poistuma iän myötä kasvaa, niin helposti saataisiin kokoon 400 000 - 450 0000 miestä sodan ajan joukkoihin."

Heh, puukoilla ja puntareilla varustetulla joukoilla eitee mitään, paitsi kuolleita.

Suomella ei ole varaa varustaa tuota määrää nykyaikaisella aseistuksella, ei edes USA saa enää kasaan tuollaista joukkoa.

Olli Pusa

Kuten totesin aikaisemmin, et ilmesestikään ole perillä Suomen puolustuksesta.

Pekka Heliste

Aika köyhää on sinunkin kommentointisi, kuka tahansa voi molla kenet tahnsa sanomalla ettet tiedä mitään.

Osoittaa vain keskustelijan omaa tyhmyyttä ja tietämättömyyttä

Olli Pusa

"Heh, puukoilla ja puntareilla varustetulla joukoilla eitee mitään, paitsi kuolleita."

Kiitos kontribuutiostasi yleistä asevelvollisuutta koskevaan keskusteluun. Jokainen voi itsekseen arvioida sen tason.

Yritit esiintyä Naton ja Baltian puolustuksen asiantuntijana. Millähän eväillä?

Petri Haapa

Enemmän lihaa - kuin Snellmanin mainoksessa - tykinruuaksi

Olli Pusa

Jotenkin tuntuu, ettei sinulla ole oikein edellytyksiä asiasta keskusteluun?

Petri Haapa

"Jotenkin tuntuu, ettei sinulla ole oikein edellytyksiä asiasta keskusteluun?"

Täysin perusteetonta nokittelua ihmiseltä, joka sujuvasti sekoittaa kaupunkisodankäynnin ja sissisodan. Muutenkin terminologia on aika hakusessa ja näyttää siltä, että et ole kovin varmalla pohjalla käyttäessäsi sotatieteellistä terminologiaa.

Olli Pusa

Alan vahvasti epäillä, että et ole edes suorittanut varusmiespalvelusta. Olet väärässä, eikä se muuksi muutu jänkkäämällä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Yleisen asevelvollisuuden kyseenalaistamisen sijaan pitäisi Suomessa alkaa keskustella tulevan mahdollisen Naton-jäsenyyden vaikutuksista Suomen puolustukseen.

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Yleisen asevelvollisuuden vaihtoehtona meillä on käytännössä puolustautumatta jääminen. Natolla ei kuitenkaan enää ole sellaisia joukkoja, joista riittäisi tarvittaessa Suomen puolustamiseen 200 000 sotilaan armeija ilmavoima- ja laivasto-osastoineen. Joten Nato-valinta ei voi olla yksinomainen ratkaisu Suomen puolustustamiseksi. Siihen tarvitaan oma runko joka tapauksessa. Ja ilman yleistä asevelvollisuutta sellaista ei ole.

Nato-jäsenyydellä voisi olla rajoitetusti merkitystä puolustuskykymme tilapäisessä vahventamisessa. Isompi poliittinen vaikutus sillä taitaisi olla sotaan joutumisen uhkassa ja mahdollisen sodan/miehityksen jälkeisissä tunnelmissa, kun rauhasta jälleen sovitaan.

Olli Pusa

Tilannehan olisi verrattavissa vuoden 1944 torjuntataisteluihin. Ne käytiin suomalaisten voimin, mutta merkittävää oli saksalaiset panssarintorjunta-aseet sekä ilmatuki (osasto Kuhlmay). Sama rooli olisi Natollakin Suomen puolustuksessa, ei enempää. Siihenhän käytännössä Baltian maatkin pyrkivät.

Jukka Korhonen

Ja todellakin, puolustusvoimien reservin vahvuudeksi pudotetaan muutamien tulevien vuosien aikana 230 000 miestä.

Vielä vuosituhannen vaihteessa reservin koko oli 540 000 miestä ja nyt "siirtymäaikana" reservimme vahvuus on jo pudotettu 350 000 mieheen.

60-luvulla reservimme koko oli parhaimmillaan lähes 700 000 miestä.

Siis tulevaisuuden reservin koko on vain 43 % vuosituhannen vaihteesta.
Silti kaikki miehet halutaan edelleen pakottaa palvelukseen.

P.S.
Kun nuo ulkomaalaiset aikuiset nuoret miehet saavat Suomen kansalaisuuden (tai pysyvän oleskeluluvan), saavat he samalla oikeuden suomalaiseen sosiaaliturva- ja terveydenhoitojärjestelmään. Siis kaikki samat etuudet kuin allekirjoittanutkin. Mutta missä on heidän velvollisuutensa? Kuinka moni heistä todellisuudessa suorittaa intin? 0 prosenttia?

Olli Pusa

Reservin tarve mitoitetaan tehtävien mukaan. Ikäluokat ovat noista ajoista pienentyneet ja suuret ikäluokat tippuneet pois reservistä. Suurimpia joukkoja varten suunniteltu kalusto oli puutteellista ja nyt paljolti vanhentunutta.

Ulkomaalaistaustaisista en paljoa tiedä. Heitä on kuulemma ollut kohtalaisesti palveluksessa eikä puolustusvoimilla ole ollut erityisiä ongelmia heidän suhteen.

Jukka Korhonen

Ikäluokkien koko on taas kasvamaan päin. Eikä se koskaan edes notkahtanut kuin reilut 10 %, nämä tiedothan löytyvät Tilastokeskuksesta (tarkoitan tässä "modernia aikaa").

Puolustusvoimat tekee vielä niin ovelasti, että sitä mukaan kun reserviä pienennetään, nuorennetaan myös reservin ikää. Näin saadaan paremmin oikeutus kaikkien MIESTEN pakottamiselle palkattomaan palvelukseen vankilan uhalla (äsken tämä muutettiin kotiarestiksi).

Tuollainen toiminta on kuitenkin hyvin tuhlailevaa. Reserviläinen muuttuu epäkurantiksi tavaraksi 15 vuodessa.

==

Tarkoitankin erityisesti niitä ulkomaalaistaustaisia, jotka tulevat tänne täysi-ikäisinä tai lähellä sitä, mutta selvästi alle 29-vuotiaana. Siis sellaisia 17 - 25-vuotiaita. Monikohan heistä käy intin?

Olli Pusa

Toisaalta myös esimerkiksi varusmiesten ja siviilienkin fyysinen kunto on selkeästi heikentynyt. Sillä on vaikutusta siihen, minkä ikäisillä on käyttöä taistelujoukoissa.

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Reserviläinen ei muutu epäkurantiksi 15 vuodessa. Mutta se on tietysti totta, että viimeisimmälle aseistukselle koulutetut ja hyväkuntoisimmat asevelvolliset pyritään sijoittamaan suorituskykyisimpiin joukkoihin. Yli 35-vuotiaita reserviläisiä sijoitetaan edelleen runsaasti kevyempiin joukkoihin myös 220 000 hengen reserviarmeijassa.

Mitä vanhemmaksi reserviläinen käy, sitä korvaamattomampi hänestä usein tulee siviiliyhteiskunnalle. Teollisuuden, kaupan, liikenteen, palvelujen ja viranomaistoimintojen täytyy toimia myös kriisitilanteessa. Vanhempien reserviläisten ja jopa nostomiesten vastuu näistä asioista korostuu tilanteessa, jossa nuorimmat ikäluokat kutsuttaisiin palvelukseen.

Jon Vaskisaari

Olen samaa mieltä ylempänä kommentoineen Helisteen kanssa siinä mielessä, että pelkkä miesmäärien tuijottaminen ei kerro koko totuutta maanpuolustuksen tilasta.

Mietitään asiaa käänteisesti: Sanotaan että meillä olisi 500 000 taistelijan reservi, olisiko se riittävästi? Entäs jos joukot olisi varustettu 70-, 80-lukujen traktrorivetoisten jalkaväkijoukkojen tapaan? Ei nopeita miehistönkuljetusajoneuvoja, ei kunnollisia suojavarusteita, peltikypärät päässä ja epämukava taisteluvyö leipälaukkuineen hirtettynä ylipainoisen keskivartalon ympärille, kuten kunnon reserviläiselle konsanaan. Näille joukoille voisi sitten kertoa tilannekuvan merkityksestä ja "strategisista korpraaleista", kun viestivälineinä on yksi venttiseiska per joukkue.

En tarkoita sitä, että vähemmän on enemmän, mutta kun keskusteluissa on ollut esillä reservin koon pienentäminen, on kyse ollut ensisijaisesti MAAVOIMIEN tulevaisuuden suorituskyvyn muuttumisesta. En tiedä onko maavoimat kokenut jääneensä jotenkin esim. merivoimien varjoon hankinnoissa Kaskealan aikana, mutta kuluneen vuoden aikana lietsottu keskustelu reservin pienentämisestä on antanut kuvan että maata voidaan puolustaan jos vain (maavoimien) reserviläisiä olisi tarpeeksi, muusta viis.

Meri- ja ilmavoimissa laatu korvaa määrän ja tunnetusti laadukkaasta tuotteesta saa myös maksaa kovan hinnan. Hornetit ovat tulossa tiensä päähän ja naulatehdas häämöttää lippulaiva Pohjanmaallekin (vm. -78). Toki Hamina-luokan veneet on saatu käyttöön ja ehkä lähitulevaisuudessa Katanpää-luokan mito-aluksetkin, mutta nämä hankinnat on tehty ennen nykyisiä "taloudellisia realiteetteja".

Kun nyt kerran täälläkin puhutaan "kovaan ääneen" nykyaikaisesta sodankäynnistä, niin myönnetään nyt edes reilusti se että avain menestykseen on puolustushaarojen saumaton yhteistyö ja omien (rajallistenkin) resurssien paras mahdollinen hyödyntäminen. Siis panostaminen niihin asioihin, joista saadaan suurin hyöty. Tätä taustaa vasten pelkkä reserviläisten lukumäärän tuijottaminen ilman sen tosiseikan tunnustamista että näillä "taloudellisilla realiteeteilla" ovat kohta maa-, meri- ja ilmavoimien laatutekijätkin retuperällä, tuntuu vähän hölmöltä.

Olli Pusa

Käsittääkseni tuo reservin määrän mitoitus edustaa pyrkimystä realistiseen arvioon. Pelkkä reservin määrä ei kerro paljoa, toisaalta Suomen kokoisessa maassa yksinkertaisesti tarvitaan enemmän taistelijoita kuin Olympiastadionillinen.

Toki tuo talouden realiteettilinja alkaa olla sellainen, että kovin pitkään ei varsutustaso ole riittävä. Silloin alkaa keskustelu Natosta toden teolla (tai EU:n yhteisestä puolustuksesta, mutta sen uskottavuus voi tässä tilanteessa olla hieman heikko). Se on ainoa vaihtoehto sille, että kalliit aseet hankitaan itse.

Eli asevelvollisuusarmejan roolia ei Nato korvaa, mutta kalliiden aseiden yhteishankinta voi helpottaa kustannuksia. Toissalta pitää muistaa, että kovin harvalla maallakaan armeijan varustustaso on unelmien mukainen. Kaikkialla riittää hienoja pelejä vain pienehkölle osalle joukkoja ja suurin osa on varustettu aika vaatimattomasti.

Jukka Korhonen

"Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen pääopettaja everstiluutnantti Mika Kerttunen suorittaa nopean laskutoimituksen:

Nykyinen reservi perustuu siihen, että vuosittain noin 25 000 asevelvollista tulee sodan ajan reserviin keskimäärin 20-vuotiaina, ja pysyy siellä 35-vuotiaiksi. 350 000 reserviläistä on 16 ikäluokkaa.

Jos reservi on 250 000, ja varusmiesten paremman kouluttamisen vuoksi he pysyisivät reservissä 40-vuotiaiksi, tarvittaisi kustakin ikäluokasta vain 12 500 sotilasta, eli puolet nykyisestä, Kerttunen laskee."

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Asevelvollis...

Olli Pusa

Ja esimerkiksi varusmiesten kunnon heikentymisen vuoksi vain osa kelpaa tehtäviin 40 vuoden ikään. Laskelma on tässä suhteessa vain matemaattinen.

Jukka Korhonen

Kyllä, mutta tuosta porukasta on reilusti alle 100 000 miestä siellä "etulinjassa".

Samaten, jos siirryttäisiin tällaiseen palkalliseen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaan asevelvollisuuteen, olisi näillä "sopimussotilailla" varmasti erilainen motiivi ja ehkä velvollisuuskin pitää paremmin yllä kuntoaan.

Olen sitä mieltä, että kysymys järjestelmän muuttamisesta modernimmaksi on kiinni tahdosta eikä "teknisistä" tai edes taloudellista ongelmista.

Olli Pusa

"Etulinjaa" ei edes nykyään ole, siksi alueellinen puolustus.

Palkka-armeija ei Suomea kykene puolustamaan. Eikä se muuksi muutu vaikka ruvettaisiin kutsumaan palkkasotilaita sopimussotilaiksi. Kyse on määrästä, ei nimikkeestä. Sopimussotilaita on nykyäänkin, tarpeen mukaan.

Jukka Korhonen

"Palkka-armeija ei Suomea kykene puolustamaan. Eikä se muuksi muutu vaikka ruvettaisiin kutsumaan palkkasotilaita sopimussotilaiksi."

Ei, ei ja ei.

Mistä tämä puhuminen palkka-armeijasta yhtäkkiä tuli?

Puhehan on ollut koko ajan siitä, että pakollinen varusmiespalvelus muutetaan vapaaehtoiseksi ja siitä aletaan maksamaan palkkaa. Tokihan silloin kyseessä on "palkka-armeija", mutta se on täysi kopio nykyisestä järjestelmästä.

Samaten, kun reservin vahvuus dramaattisesti pienennetään, voidaan kouluttaa vuosittain oleellisesti vähemmän uusia varusmiehiä.

Tämä on lopultakin hyvin yksinkertaista ja helppoa. Esteet ovat asennepuolella.

Olli Pusa

"Puhehan on ollut koko ajan siitä, että pakollinen varusmiespalvelus muutetaan vapaaehtoiseksi ja siitä aletaan maksamaan palkkaa. Tokihan silloin kyseessä on "palkka-armeija", mutta se on täysi kopio nykyisestä järjestelmästä."

Väärin, kyseessä on juuri palkka-armeija, vaikka yrität sitä muuksi väittääkin. Kustannuksitaan se on sama kuin palkka-armeija, koska sotilaat ovat palkattuja. Se on lukuissa tutkimuksissa todettu Suomelle liian kalliiksi.

Ja jos asianmukaisen reservin kouluttamisesta luovutaan, ei ole mahdollisuutta koota kriisitilanteessa sellaista armeijaa, joka kykenee Suomea puolustamaan. Vai oliko ajatuksesi ehdottaa, että pyöritetään samanlaista järjestelmää kuin nyt, mutta asevelvollisille maksetaan päivärahan sijasta ammattisotilaiden palkka? Menepäs myymään tämä ajatus valtiovarainministeriöön.

Jukka Korhonen

"Väärin, kyseessä on juuri palkka-armeija, vaikka yrität sitä muuksi väittääkin. Kustannuksitaan se on sama kuin palkka-armeija, koska sotilaat ovat palkattuja. Se on lukuissa tutkimuksissa todettu Suomelle liian kalliiksi."

Täysin väärin.

Näissä "lukuisissa tutkimuksissa" on viitattu täysveriseen palkka-armeijaan, jossa esim. 100 000 miestä on valtion palkkalistoilla eläkeikään saakka ja ne on tehty puolustusvoimien toimesta. Niissä on keskitytty kustannuksiin valtion budjetin osalta eikä otettu huomioon kansantalouden kokonaiskuvaa. Sen sijaan esim. professori Panu Poutvaara toteaa:
"Professori Panu Poutvaaran empiiristen tutkimusten mukaan asevelvollisuus näyttää halvemmalta ainoastaan siltä osin kuin pakkotyön hinta jätetään huomioimatta ja asevelvollisuus on siis pakkotyöpiiloveroa nuorille miehille, ja tämä tulisi hänen mukaansa korvata avoimella verolla. Koko kansantalouden mittakaavassa asevelvollisuusarmeija se tulee 1 - 2 % BKT:stä kalliimmaksi kuin palkka-armeija. Tämä tarkoittaa, että puolustusvoimien todellinen kustannus Suomessa olisi 2,5 - 3,5 % BKT:stä."

Toisaalta:

"USA:n asevelvollisuudesta luopumiseen ratkaisevasti vaikuttanut Nobel-palkitun Milton Friedmanin mukaan asevelvollisten työ ei muutu kansantaloudellisesti halvemmaksi sillä, että siitä ei makseta"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus
http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2007/art_2007-0...

Se täysverisestä palkka-armeijasta.
Palataanpa takaisin vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen, josta saa palkkaa. Tokihan tätä voi kutsua "palkka-armeijaksi", jos haluaa (voihan nykyistäkin kutsua, siellähän maksetaan päivärahaa), mutta minä käyttäisin kyllä lainausmerkkejä tässä yhteydessä, ettei tule sekaannusta perinteiseen palkka-armeijaan.

Jos varusmiehille (n. 15 000 koulutettavaa/vuosi) maksettaisiin palkkaa, kustantaisi tämä valtion budjettiin noin suuruusluokkaa 300 miljoonaa/v.

Kansantaloudellisesti tämäkin vaihtoehto olisi todennäköisesti halvempi kuin nykyinen systeemi, jossa varusmiesten palkkakulu jätetään varusmiesten itsensä maksettavaksi lyhentyneenä työurana ja menetettyinä ansioina.

Olli Pusa

Näin se totuus tulee esiin, vaikka sitä yritetään pimittää. Siiis tosiasiassa olet ajamassa asevelvollisuusarmeijan lakkauttamista ja korvaamista palkka-armeijalla. Poutvaaran laskelmia en tässä yhteydessä edes ala arvoimaan. Ne on monta kertaa osoitettu pupuksi. Palkka-armeija on kalliimpi kuin nykyinen.

Kylmä fakta on, että palkka-armeijalla ei koko Suomea voida puolustaa. Ruotsi tuollaiseen systeemiin siirtyi luottaen siihen, että Suomi on puskurina Ruotsin ja Venäjän välissä. Lopputulos on ollut täydellinen farssi, Ruotsi ei ole saanut palkka-armeijaa edes kasaan.

Jukka Korhonen

"Kylmä fakta on, että palkka-armeijalla ei koko Suomea voida puolustaa"

Olli, miksi heittäydyt tahallasi täysin lukutaidottomaksi? Ei kukaan usko, että et osaa lukea ja ymmärtää suomea. Voit lopettaa tuon teeskentelyn.

Toteanpa nyt varmuudeksi kaksi kertaa perättäin:

Nykyinen varusmiespalvelu ja muukin puolustusvoimien rakenne säilytettäköön ennallaan. Varusmiespalvelu muutetaan vain vapaaehtoiseksi ja siitä aletaan maksamaan enemmän kuin vain nykyinen päiväraha.

Nykyinen varusmiespalvelu ja muukin puolustusvoimien rakenne säilytettäköön ennallaan. Varusmiespalvelu muutetaan vain vapaaehtoiseksi ja siitä aletaan maksamaan enemmän kuin vain nykyinen päiväraha.

Olli Pusa

2Olli, miksi heittäydyt tahallasi täysin lukutaidottomaksi? Ei kukaan usko, että et osaa lukea ja ymmärtää suomea. Voit lopettaa tuon teeskentelyn."

Ymmärrän kyllä Suomea. Mutta sinä heittäydyt epärehelliseksi. Haluat murtaa asevelvollisuusaremeijan ja korvata sen palkka-armeijalla. Mutta kun tajuat ettei ajatus varmaankaan pure, naamioit sen höpinäksi vapaaehtoisuudesta ja palkatuista soipimussotilaista.

Jukka Korhonen

En ymmärrä, miksi niin monelle on niin ehdottoman tärkeää, että:

1. Suomalainen MIES laitetaan pakolla palvelukseen ja vapaaehtoisuus on valtava kauhistus.

2. Että suomalaisen miehen on EHDOTTOMASTI tehtävä tämä orjatyö palkatta ja siten itse asiassa itse kustannettava oma palkkakulu lyhentyneenä työurana ja menetettyinä ansioina.

===

Kuten Milton Friedmankin sanoo: Asevelvollisuus ei muutu kansantaloudellisesti halvemmaksi sillä, että siitä ei makseta. Parhaiten tämä toteutuu täystyöllisyydessä ja sinnehän me olemme kuulemma kovaa vauhtia menossa.

Olli Pusa

Jättäisin Milton Friedmanin opit rauhaan, kunhan ensin niiden pohjalle rakennettu finanssikonkurssi on maksettu. Siihen menee aikaa. Myös täystyöllisyyskysymystä saat pohtia itseksesi.

Kysymys on siitä, että asevelvollisuusarmeija on ainoa keino rakentaa Suomelle uskottavasti puolustus, joka kykenee puolustamaan koko maata. Nyt argumentointisi on mennut ulinaksi siitä, että kansalaisilta vaaditaan uhrauksia asian eteen.

Jos olet sitä mieltä, että Suomen ei tarvitse huolehtia puolustuksestaan, voit vastata kysymykseen, jossa Suomea verrataan Viroon.

Suomi ei taipunut Neuvostoliiton miehitykseen. Uhri oli raskas, useita kymmeniä tuhansia kaatuneita, paljon haavoittuneita, vammautuneita ym. Viro taipui. Muuan virolainen arvioi sitä, missä Suomi olisi nyt, jos olisi valittu sama tie kuin Virossa ja tulos olisi ollut sama kuin Virossa? Suomi olisi tietenkin paljon köyhempi kuin nyt. Suomessa olisi luultavasti silloinkin n. 5 miljoonaa asukasta. Mutta näistä 3,5 miljoonaa olisi suomalaisia ja 1,5 miljoonaa venäläisiä. Kerropas, missä olisi 1,5 miljoonaa suomalaista?

Jukka Korhonen

"Kysymys on siitä, että asevelvollisuusarmeija on ainoa keino rakentaa Suomelle uskottavasti puolustus"

No, ei tietenkään ole ainoa keino. Mutta se on sivuseikka tässä, koska en ole ehdottamassa perinteistä palkka-armeijaa. Enkä ole viemässä pois mainitsemaasi varusmiesarmeijaakaan. Ehdotan nyt jo kymmenennen kerran, että varusmiespalvelus muutetaan vapaaehtoiseksi ja siitä aletaan maksamaan palkkaa. Samaten varusmiesten vuotuisia koulutusmääriä voidaan vähentää, koska reservin kokoa rajusti pienennetään.

"Jos olet sitä mieltä, että Suomen ei tarvitse huolehtia puolustuksestaan, voit vastata kysymykseen, jossa Suomea verrataan Viroon."

En ole sitä mieltä. Hoh hoijaa... tämä alkaa jo väsyttää...

Suomi ei taipunut Neuvostoliiton miehitykseen. Uhri oli raskas...

Niin? Mitä tekemistä tällä on sen faktan kanssa, että puolustusvoimat pudottavat reservin vahvuuden 230 000 mieheen ja minä ehdotan, että varusmiespoloille alettaisiin vihdoinkin maksamaan palkkaa? Palkanmaksun myötä varusmiespalveluksesta voidaan tehdä samalla vapaaehtoinen.

Nythän varusmiesten palkkakulun maksavat varusmiehet itse lyhentyneenä työurana ja menetettyinä tuloina. Hetkinen... mutta minähän olen jo sanonutkin tämän.

Jukka Korhonen

"Jättäisin Milton Friedmanin opit rauhaan, kunhan ensin niiden pohjalle rakennettu finanssikonkurssi on maksettu. Siihen menee aikaa. Myös täystyöllisyyskysymystä saat pohtia itseksesi."

Siis argumenttisi loppuivat kesken.

Olli Pusa

"En ole sitä mieltä. Hoh hoijaa... tämä alkaa jo väsyttää..."

Taas olet epärehellinen. On useita kertoja pohdittu vaihtoehtoa asevelvollisuusarmeijalle Suomen oloissa, jossa yhdistyy iso maa, pienehkö asukasluku ja naapurissa oleva imperialistisia arvoja vaaliva valtio. Viimeisin selvitys oli Siilasmaan raportti. Vaihtoehtoa ei löydy. Edellä jo totesin, ettei esittämäsi malli ole kuin epärehellisyyden kaapuun puettu palkka-armeija.

Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion tärkeimpiä ydintoimintoja. Eurooppakin on täynnä esimerkkejä maista, joissa se on laiminlyöty kauheilla seurauksilla.

Milton Fiedman on yksi kiistelty taloustieteilijä kiistellystä koulukunnasta. Hänen antinsa Suomen puolustuskeskustelussa on nolla. Puhutaan siitä, miksi haluat romuttaa asevelvollisuuden ja voiko Suomea puolustaa ilman asevelvollisuutta, eikä aidanseipäästä.

Käyttäjän jussimakinen kuva
Jussi Mäkinen

Santeri Halmetojan huomio yleisen asevelvollisuuden legitimiteetistä on aiheellinen. Edustan itsekin tällä vuosituhannella palvelukseen astuneita ja toimin vuosina 2010-11 Varusmiesliiton puheenjohtajana. Viesti nuorilta on yksinkertainen ja selkeä. Nyt yksilökeskeisemmässä ajassa yleisen asevelvollisuuden on kyettävä uusiutumaan ja kehittymään.

Asevelvollisuus armeijahan on Suomelle edullisin, turvallisin ja ainoa vaihtoehto. Sain olla mukana Risto Siilasmaan- työryhmän ohessa toimineessa neuvottelukunnassa. Siilasmaan- raportti johon aiemmin ylhäällä viitattiin olin ansiokas ja perinpohjainen katsaus asevelvollisuuteen. Raportin tekijöiden on kuitenkin myönnettävä, että raportin lähtökohtana toimi jo valmiiksi asevelvollisuuden säilyttäminen.

Työryhmä tutki myös muut vaihtoehdot ja totesi ne mahdottomiksi. Niin kutsuttu "palkka-armeija" on Suomessa mahdoton toteuttaa lähes kaikissa muodoissaan. Suomalainen koulutustaso on niin korkea, ettei palkka-armeijaan löydy Jakke Jääkäreitä ja muita miehsitötehtäviin vuosiksi sitoutuvia henkilöitä. Työtehtävän rankkuus ja palkkaus ei kohtaa suomalaisessa yhteiskunnassa millään muotoa kannustavasti saati tuottavasti.

Olen kuitenkin optimisti yleisen asevelvollisuuden osalta, mutta toivon että uudistuksiin tartutaan nyt tosissaan. Siviilipalvelusjärjetselmä vaatii täysremontin ja asenneillmasto muutoksen. Eilen kirjoitin juuri ensimmäisne Puheenvuoroni aiheesta.

Jatkossa yleisen asevelvollisuuden vastustajilla on raskaammat aseet käytössään.Varuskuntaverkko harvenee ja matka lähivaruskuntiin kasvaa. Myös varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten ostovoiman heikentyminen syö maanpuolustustahtoa.

Lopussa löytyy linkki opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisobarometriin vuodelle 2010. Nuorisobarometrin nimi tuolloin oli puolustuskannalla. Sieltä löytyy viimeisin tutkimustieto nuorten asenteisiin ja suhtautumiseen asevelvollisuutta kohtaan. Lisäksi kehotan teitä tutustumaan Suomalainen asevelvollisuus- raporttiin. Sieltä yllä käyty keskustelu löytyy tutkitusti, harkitusti ja perustellusti kasaan koottuna.

Nuorisobarometri 2010 - Puolustuskannalla
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuor...

Suomalainen asevelvollisuus- raportti
http://www.defmin.fi/files/1648/Suomalainen_asevel...

Kirjoitukseni siviilipalveluksesta ja sen kehittämisestä
http://jussimakinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/10612...

Olli Pusa

Tuo tarve varusmiespalveluksen uudistumiselle on tärkeä havainto ja toivottavasti se noteerataan. Siitä, kun itse olin varusmiehenä, asiat ovat muuttuneet paljon. Silti jatkuva muutos on välttämätön.

Minusta yksi varusmiespalveluksen iso yhteiskunnallinen merkitys on se, että samaan myllyyn joutuvat kaikki suomalaiset taustastaan riippumatta. Se on yksi suomalaista yhteiskuntaa koossa pitävä asia maailmassa, jossa trendinä on eriytyä ja kehittää elitistisiä "piirejä". Olen törmännyt asevelvollisuuden vastustajiin, joiden kantavana motiivina on mielestäni ollut se, että he ovat liian arvokkaita alistumaan järjestelmään ja rahvaan pariin. Jakke Jääkäri hoitakoon homman. Toki tämä ei ole ainoa motiivi. Tällaisen opin yhteiskunnallista arvoa (sosiaalista pääomaa) ei kukaan ole kyennyt laskemaan.

Tärkeää asevelvollisuuden hyväksyttävyyden kannalta on huolehtia varusmiesten sosiaalista asioista ja mahdollisimman pitkälle integroida toimintaa siviililämään niin, että siellä saaduista opeista on hyötyä myös siviilielämässä. Varmaan siinä on paljonkin tekemistä.

Jukka Korhonen

"Minusta yksi varusmiespalveluksen iso yhteiskunnallinen merkitys on se, että samaan myllyyn joutuvat kaikki suomalaiset taustastaan riippumatta."

Ei pidä paikkaansa.

Ikäluokasta 35,5 % suorittaa asepalveluksen loppuuun.

"Se on yksi suomalaista yhteiskuntaa koossa pitävä asia maailmassa"

Mikähän tällainen yhteiskunnan koossa pysyminen oikein on? Miten yhteiskunta hajoaa, jos varusmiespalvelusta ei olisikaan? Norjassa ja Tanskassa ei ole ollut enää aikoihin kattavaa asevelvollisuutta, vain osa miesikäluokasta suorittaa palveluksen - koko ikäluokasta ehkä 10 %. Ruotsi lopetti varusmiespalveluksen kokonaan. Ei ole vielä hajonnut.

Olli Pusa

Suomalaista yhteiskuntaa pitää koossa se, että kansalaiset kokevat olevansa samassa veneessä. Siihen perustuu hyvinvointivaltio tulonsiirtoineen ja veroineen. Se voi syntyä vain, jos on olemassa riittävä yhteenkuuuluvuus.

Ihmisten elinpiirien erkaantuminen ja tuloerojen kasvu murtavat tuota kehitystä. Pian on vaarana, että eri ihmiset eivät enää kohtaa toisiaan ja elävät omissa lokeroissaan. Kuuntele vain Nalle Wahlroosin juttuja, hän on puhdas fiedmanilainen. Jos yhteenkuuluvuus hajoaa, suomalaisen nykymuotoisen yhteiskunnan perusta hajoaa. Ei jollekin tuntemattomalle joukolle haluta rahaa antaa.

Armeija ja asevelvollisuus on niitä instituutioita, jotka pitävät suomalaisten yhteenkuuluvuutta koossa. Ei se kovin vaikea asia olisi ymmärtää. Jollet sitten kaipaa Nalle Wahlroosin ajamaa sääty-yhteiskuntaa.

Jukka Mäkinen

Eiköhän Suomen kannalta parasta olisi tehdä parikymmentä ydinkärkeä ja niille sellaiset kuljetusvälineet että riittää mustalle merelle saakka.
Ei niillä mitään hyötykäyttöä ole, mutta siitä sais vähän katu-uskottavuutta.
Sitten vois vaikka vähentää asevelvollisuuttakin.

Olli Pusa

Ne saisi Nato-jäsenyydessä kaupanpäälliseksi, jos haluaa liittoutua. Ja tyytyy siihen, että turvallisuus menee, mutta tuleehan maan tuhoaminen kostettua.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mäkinen on tavallaan oikeassa. Ydinase on se puolustusväline, jota Venäjäkin kavahtaa. Kuitenkaan Suomella ei olisi käytännön resursseja hankkia toimiva ydinpelote. Toisaalta Venäjällä olisi kansainvälisten sopimusten nojalla hyväksyttävä syy hyökätä Suomen kimppuun, jos Suomi alkaisi tosissaan yrittää hankkia ydinaseita.

Joten Suomen olisi pikimmiten liityttävä Natoon, jolta saa turvatakeet.

Toimituksen poiminnat